Puu on jo entuudestaan monipuolinen rakennusmateriaali, jonka käyttömahdollisuudet ovat vain lisääntyneet teknologian kehittyessä. Puurakentamisen kasvaessa maailmanlaajuisesti avaamme taustaa sille, miksi rakennusala panostaa juuri puuhun ja puutuotteisiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten rakennusten materiaalina.
Joensuuhun kesälomiltaan palanneet opiskelijat pääsivät muuttamaan upouuteen opiskelija-asuntolaan lukuvuoden alussa. Heidän uusi kotinsa, 14-kerroksinen puukerrostalo Joensuu Light House, on Suomen korkein ja samalla maailman neljänneksi korkein monikerroksinen puurakennus.
Joensuu Light House on teknisesti omaa luokkaansa, sillä poiketen muista korkeista puukerrostaloista, kuten Norjan Mjøstårnetista ja Kanadan Brock Commonsista, sen tukirakenne on rakennettu kokonaan puusta.
”Puurakentaminen vaatii sekä malttia että mielikuvitusta. Pelisilmästä paperisodan selvittämiseen ei myöskään ole haittaa”, kertoo Joensuu Light House -projektin suunnittelusta vastaavan arkkitehtitoimisto Arcadian toimitusjohtaja Samuli Sallinen.
Kestävän rakentamisen tulevaisuus?
Rakennuksen ominaisuutta sitoa hiilidioksidia itseensä kutsutaan sen elinkaaren hiilijalanjäljeksi. Sallisen mukaan on todennäköistä, että elinkaaren hiilijalanjälkeä koskee tulevaisuuden rakennusmääräyksissä vastaavat säännökset kuin nykyään esimerkiksi eristeitä ja ilmastointia. Tämän seurauksena puun käyttö rakennusmateriaalina lisääntyy.
Vastakohtana puulle betonin ja teräksen valmistusprosessit kuluttavat runsaasti vettä ja energiaa sekä lisäävät rakentamisen hiilijalanjälkeä merkittävästi. Yalen yliopiston metsä- ja ympäristötieteiden korkeakoulussa tehtyjen tutkimusten mukaan teräksen, betonin ja tiilen valmistus kattaa noin 16 prosenttia maailman fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta.
”Jos vertaamme nykyistä puurakentamista 30 vuoden takaiseen, suurin ero on se, että nykyisen ilmastotiedon valossa rakentamisen on ehdottomasti noudatettava kestävän kehityksen periaatteita”, toteaa newyorkilaisen Spiritos Properties LLC -rakennusyhtiön johtaja Jeff Spiritos. Hän työskentelee myös voittoa tavoittelemattomassa CTBUH-järjestössä, joka puhuu korkeiden rakennusten ja kestävän kaupunkikehityksen puolesta.
Kun käytetään rakennusmateriaalina vastuullisesti hankittua puuta, on mahdollista sitoa rakennukseen jopa enemmän hiilidioksidia kuin sen rakentamisessa vapautuu.
Vankka, kevyt ja kestävä
Puun ympäristöystävälliset ominaisuudet eivät ole ainoa syy sen nopeaan nousuun rakennusalan ratkaisevan tärkeäksi voimavaraksi.
Tekninen puumateriaali, kuten ristiinliimattu massiivipuu, on kestävää, ja sen elinikä on yhtä pitkä kuin tavanomaisemmilla rakennusmateriaaleilla. Lisäksi materiaali on paloturvallinen, ja keveytensä vuoksi sen avulla voidaan vähentää rakennuksen kokonaispainoa huomattavasti.
Kevyet puumateriaalit ovat ihanteellisia maanjäristysalttiilla alueilla, ja pitkän tähtäimen kaupunkisuunnittelulle puumateriaali mahdollistaa rakennusten purkamisen ja materiaalin uusiokäytön helposti verrattuna tiili- ja betonirakennuksiin.
Toisin kuin teräs ja betoni puuelementit täytyy suojata kosteudelta rakentamisen aikana. Esimerkiksi Joensuu Light House -projektissa sovellettiin helppoa ja kustannustehokasta ratkaisua: työmaa katettiin väliaikaisella katolla, jota korotettiin kerrostalon korkeuden kasvaessa.
”Rakennusolosuhteiden kuivuuden varmistaminen ei tuottanut vaikeuksia. Kaikkien rakennusmateriaalien kohdalla on huomioitava niiden ominaisuudet, kuten betonin paino ja kuivumisaika. Siinä mielessä tässä projektissa ei ollut ylimääräisiä haasteita”, Sallinen toteaa.
Korkeusrajoitukset
Mikä puurakentamisesta sitten tekee haasteellista? Yllättäen vastaus on tilantarve. Tilarajoitteet on otettava huomioon, kun työstetään pohjapiirustuksia puurakenteiselle pilvenpiirtäjälle, kuten Oakwood Timber -tornille, josta odotetaan Lontoon toisiksi korkeinta rakennusta The Shard -pilvenpiirtäjän jälkeen. Tämä johtuu siitä, että puurakennus vaatii tavanomaista rakennusta leveämmät perustukset.
”On itsessään haasteellista selvittää, mikä on mahdollista, toteutettavissa ja rakennusmääräysten mukaista”, Sallinen valotta
”Ennen kuin Joensuu Light House -projekti hyväksyttiin, paikallishallinto oli rajoittanut puurakennusten kerrosten määrän kahdeksaan.”
Vastaavaa asennetta on havaittavissa myös maailmanlaajuisesti, sillä sääntelyelimet ja vakuutusyhtiöt eivät kaikkialla ole ottaneet puurakentamisen kehitystä huomioon. Vaikka uudet rakennustekniikat mahdollistavat korkeiden puurakennusten pystyttämisen, hankkeiden käytännön toteutus on hankalaa säädösten laahatessa kehityksen perässä.
”Uraauurtavien hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti vastuullisia, rohkeita rakennuttajia, jotka ovat valmiita käyttämään aikaa puurakentamisen tekniikoihin perehtymiseen”, Spiritos huomauttaa.
UPM Timberin asiakas Sumitomo Forestry'llä on parhaillaan suunnitteilla rakentaa maailman korkein puinen rakennus Tokioon. 70 kerroksinen pilvenpiirtäjä olisi valmistuessaaan myös Japanin korkein rakennus, yltäen 350 metrin korkeuteen.
Loputtomasti uusiutuva luonnonvara
Asiantuntijoiden mukaan vastuullinen puumateriaalin ja -tavaran hankinta on suunniteltava huolellisesti, jotta ympäristöystävällisyydestä voidaan varmistua. Muuten riskinä on suunnitelmattomien, vastuuttomien hakkuiden aiheuttamien ongelmien pahentuminen ympäri maailman.
Spiritoksen mukaan puurakentamisen toimitusketjussa kehittynein ja kysynnän nopeaan kasvuun parhaiten valmistautunut osa-alue on metsätalous.
”Markkinoilla on runsaasti yhtiöitä, jotka ovat panostaneet pitkäjänteisyyteen ja toimittavat vastuullisesti hankittuja, sertifioituja puutuotteita”, Spiritos sanoo.
Hankkimalla puumateriaali kestävästi hoidetuista, sertifioiduista metsistä varmistetaan puun säilyminen loputtomasti uusiutuvana luonnonvarana, joka hyödyttää niin nykyisiä kuin tulevia sukupolvia.
Halu haastaa tavanomaiset rakennustavat ja korvata ne uusiutuvalla vaihtoehdolla tulee jatkossakin kiihdyttämään puurakennusten kehitystä ja lisäämään puun käyttöä rakennusmateriaalina. Muutaman vuosikymmenen kuluessa on täysin mahdollista, että rakennusalalla alkaa puukausi.
Teksti: Kati Leuschel