Totta vai tarua: Puu ei sovellu teolliseen rakentamiseen

Pientalopuolella tilanne on toinen. Lähes 90 prosenttia pientaloista tehdään puurunkoisina, ja vapaa-ajan rakennukset ovat täysin puulla kyllästettyjä. Pientaloissa puu on kustannustehokkain vaihtoehto, mutta myös esteettisesti haluttu materiaali.

Miksei puusta rakenneta enempää kerrostaloja?

Syy puukerrostalojen hitaaseen yleistymiseen on teollisen puurakentamisen prosessien keskeneräisyys. Kun on rakennettu 60 vuotta betonielementtikerrostaloja, uusi rakentamistapa on rakentajille outo ja jopa pelottava. 

Myös materiaalikustannuksilla on merkitystä. Alkuvuonna 2021 sahatavaran hinta hetkellisesti tuplaantui tai jopa kolminkertaistui. Vaikka hinta on sen jälkeen laskenut, kustannusten heittely on ollut haaste yksittäisten projektien kannattavuudelle ja alan pitkän aikavälin ennustettavuudelle.

Hinnasta riippumatta puun käyttö kerrostaloissa kasvaa, kun hiilijalanjäljen tarkastelu tulee voimaan rakennusalalle näillä näkymin vuonna 2026. Jatkossa rakennusluvan yhteydessä on tehtävä ilmastoselvitys, jolla pitää osoittaa rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälkilaskelmat sekä nykyistä tarkemmin rakennusmateriaalien alkuperä.

Onko teollisen luokan puurakentamiseen riittävästi osaamista?

Olemme Suomessa teknisessä osaamisessa maailman huippua, koulutus on ajan tasalla ja arkkitehdit haluavat suunnitella puukerrostaloja. Mutta osaajista on pulaa rakennesuunnittelun puolella: teollisen puurakentamisen rakennesuunnittelijoita on vain kymmenesosa betonin rakennesuunnittelijoiden määrästä. 

Sahatavaran hinnan heittely ja globaali taloustilanne ovat vaikuttaneet myös rakentajiin ja puuelementtien valmistajiin, joiden määrä on Suomessa ainakin tilapäisesti vähentynyt taloudellisten ongelmien takia.

Mitkä ovat puun plussat ja miinukset teollisessa rakentamisessa?

Suomen metsistä saa laadukasta, lujuusluokiteltua sahatavaraa. Mäntyä ja kuusta käytetään erityisesti rakennusten runkorakenteissa. Rungossa puumateriaalin hyöty on sen hygroskooppisuus eli puun solurakenteen kyky imeä ja luovuttaa kosteutta. Puu ei aiheuta samalla tavalla kastepisteitä kuin teräs, muovi tai kivestä tai lasista valmistettu eristysvilla.

Toinen puun etu on huokoisuus, sillä se ei muodosta rakenteissa kylmäsiltoja samalla tavalla kuin betoni tai teräs.

Toisaalta puun ominaisuudet esimerkiksi kosteuselämisen ja painumisen suhteen pitää ottaa rungon suunnittelussa huomioon. Puun mekaaninen käyttäytyminen tunnetaan kuitenkin rakennusalalla jo hyvin.

Jos esimerkiksi rakennetaan kerrostaloa lujuuslajitellusta sahatavarasta, voidaan rakentaa järkevästi neljä kerrosta. Jäykkiä ja painumattomia LVL-viilupuuta ja CLT-massiivipuulevyä käyttämällä kahdeksan kerrostakaan ei ole ongelma.

Onko kestävää käyttää puuta rakentamiseen?

Rakentaminen on järkevää ja tulevaisuuden kannalta kestävää puunkäyttöä. Puu on täysin luonnollinen, ekologinen ja uusiutuva rakennusmateriaali. Kun metsässä kasvaa kuutiometri puuta, se sitoo tuhat kiloa hiilidioksidia itseensä ja vapauttaa 700 kiloa happea ilmakehään.

Puurunkoon ja -rakenteisiin hiili sitoutuu 50–100 vuodeksi, jopa pidemmäksi ajaksi.

Hyviä esimerkkejä teollisesta puurakentamisesta?

Kunnat ja kaupungit ovat rakennuttaneet puusta hienosti erityisesti kouluja ja päiväkoteja. 2010-luvulla puusta rakennutettiin noin 500 päiväkotia ja noin 300 koulua. Näitä on tehty sekä pelkästään puusta että eri rakennusmateriaaleja yhdistävänä hybridirakentamisena. Esimerkiksi Pudasjärvellä on asuinkerrostaloja, joiden primäärirunko on betonia ja ulkoseinät massiivihirttä. Siinä yhdistyvät mielestäni eri rakennusmateriaalien hyvät puolet. 

Ennen olin sitä mieltä, että puuta pitää olla niin paljon kuin mahdollista. Nykyään ajattelen, että myös puurakennuksessa voidaan tarvita terästä, betonia ja muita materiaaleja. Uskon, että betonin ja puun vastakkainasettelu loppuu pian ja sitä seuraa hybridirakentamisen aalto.

MARKKU KARJALAINEN

●       Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori

●       Parhaillaan työn alla:

Teollisen puurakentamisen tutkijakoulussa kymmenen väitöskirjatutkijaa, joiden tutkimusaiheet liittyvät esimerkiksi puurakentamisen ääneneristävyyteen, puupohjaisiin eristeisiin, puun pitkäaikaiskestävyyteen, kiertotalouteen ja rakentamisen tehokkuuteen. Puurakentamisen asiantuntija valtioneuvoston nimittämässä metsätiedepaneelissa.

●       Millaisessa rakennuksessa asut?

”Asuin Oulussa yli 34 vuotta puisessa rivitalossa. Nyt asun väliaikaisesti betonikerrostalossa Tampereella työn vuoksi. Muhoksella sijaitseva 140-vuotias hirsimökki on minulle henkireikä. Eläkkeellä muutan takaisin Ouluun, todennäköisesti puutaloon.”