Vaikuttaako puu myös fyysisesti?
Kun uusi rakennus valmistuu, monet rakennusmateriaalit haihduttavat ensimmäisten vuosien aikana ilmaan erilaisia yhdisteitä. Havupuusta haihtuu ilmaan muun muassa terpeeneitä, jotka luovat sen ominaistuoksun. Puun yhdisteillä on antimikrobisia ja anti-inflammatorisia, tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia, joita myös lääketeollisuus on hyödyntänyt. Puun haihduttamilla yhdisteillä voi olla myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi autoimmuunisairauksiin. Herkille ihmisille korkeina pitoisuuksina sisätilan yhdisteet voivat kuitenkin aiheuttaa allergisia reaktioita.
Havupuusta haihtuvan alfa-pineenin puolestaan on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa laskevan tutkittavien ihmisten sykettä. Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa oleskelulla on fysiologisia vaikutuksia. Sykkeet laskevat jo 15 minuutin metsässä tai puistomaisessa ympäristössä olemisen jälkeen. Puulla rakennusmateriaalina ei kuitenkaan ole näin suuria vaikutuksia.
Wood for Good -tutkimuksemme aikana osallistujilta mitattiin sydänsähkökäyrää ja ihon sähkönjohtavuutta. Toisin kuin oletimme, puu ei laskenut sykettä, vaan sympaattinen hermosto oli lepovaiheen aikana aktiivisempi puuhuoneessa kuin kontrollihuoneessa. Päättelimme, että tämä johtui vireystasosta. Mäntypinnoissa oli näkyvillä oksakohtia ja muuta visuaalista vaihtelua, joten puuhuoneessa oli enemmän ärsykkeitä kuin kontrollihuoneessa.
Korkeampi vireystaso näkyi myös hieman parempina tuloksina tarkkaavaisuustestissä. Tästä ei kuitenkaan voi suoraan vetää johtopäätöksiä ihmisen tuottavuuteen.
Vaikuttaako puun käyttö rakennuksen sisäilmaan?
Puu on hengittävä materiaali, mutta sen käyttö ei suoraan paranna sisäilmaa. Ulkoilman kosteus ja ilmanvaihto vaikuttavat sekä huoneilman kosteuteen että sen laatuun, olipa rakennusmateriaali mikä tahansa.
Puulla on kuitenkin kosteutta tasaava hygroskoppinen pinta. Pitkän aikavälin mittauksessa huonetilan kosteusvaihtelu oli koeasetelman puuhuoneessa pienempi kuin kipsilevypintoja sisältäneessä huoneessa. Hirsirakennuksessa hygroskooppisuudesta on varmasti selkeämpiä etuja, mutta pienemmät pinnat, kuten puupanelointi, eivät yllä aivan samoihin tuloksiin.
Puu antaa pehmeää kaikupintaa ja sen takia sitä käytetään soittimissakin. Puutilassa äänimaailma on pehmeää. Olisikin hienoa, jos joku keksisi tavan mitata äänen pehmeyttä puurakennuksessa, sillä pehmeys ei tule jälkikaiunta-aikana tutkimuksissa esille, vaikka se on selvästi aistittavissa.
Pitäisikö puuta käyttää ja jättää näkyville rakennuksissa ainakin jonkin verran?
Kyllä. Tuntuu itsestään selvältä, että puu on erilainen verrattuna betoniin, lasiin ja kipsilevyyn. Aistimme ympärillämme olevia materiaaleja tiedostamatta. Puu on hengittävä materiaali, joka johtaa huonosti sähköä. Luonnonmateriaalina puulla on samanlainen erityinen asema ihmiselle kuin vaikka villalla ja silkillä. Niiden ominaisuuksia ei olla pystytty synteettisesti täysin matkimaan.
Jos meillä on esimerkiksi huone, jossa ei ole yhtään ikkunaa, siellä ei ole mukava viettää kovin pitkää aikaa. Puun puuttuminen vaikuttaa mielestäni samalla tavalla, vaikka puulla ei toki voikaan korvata ikkunaa.
Tutkimustulokset liittyvät nimenomaan näkyvissä ja aistittavissa olevaan puuhun. Myönteiset vaikutukset pienenevät, jos puu on piilossa esimerkiksi rungossa tai jos puuta on pinnoitettu paksusti tai peitetty esimerkiksi maalilla.
Puun ulkonäköä ja tuntua jäljitellään paljon vaikkapa laminaattilattioissa. Vaikka nykyään laminaateissa päästään jo aika lähelle puuta, ei se ole ihmiselle sama asia.