Totta vai tarua: Puusta rakentaminen on kallista

Milloin teollisen puurakentamisen hinta laskee Suomessa? 

Tehokkuuden lisääminen vaatii tietyn määrän toistoja, ja rakentamisessa tämä vaatii yleensä 10–15 vuotta. Esimerkiksi Ruotsissa teollinen puurakentaminen on ollut markkinoilla vakavasti otettava vaihtoehto 15 vuotta pidempään kuin Suomessa. Ruotsalaisissa kaupungeissa puurakentamisen osuus on noin 10–20 prosenttia, Suomessa 2–5. 

Ruotsissa puurakennus on hinnaltaan kilpailukykyinen tuote, ja puurakentamisen konsepteja on osattu kehittää sekä kustannustehokkaiksi että paremmaksi premium-laaduksi.

Suomesta on uupunut rohkeutta tai innovaatiokykyä brändätä puurakentamisen toimintamalli uusiksi. Olemme myös vähän puristeja. Jos rakennus ei ole kokonaan puuta, emme osaa olla ylpeitä siitä puurakentamisen näkökulmasta. Esimerkiksi Helsingin Oodi on eri materiaaleja yhdistävän hybridirakentamisen merkkiteoksia, ja sen puinen julkisivu nostaa koko rakennuksen arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista arvoa.

Ovatko ihmiset valmiita maksamaan puusta enemmän? 

Kävimme Aalto-yliopistossa läpi kaikki Helsingissä kymmenen vuoden aikana tehdyt asuntokaupat. Havaitsimme, että puukerrostalossa olevasta asunnosta oltiin valmiita maksamaan enemmän kuin muista vastaavista asunnoista. Asukkaat kokevat puun arvokkaaksi sekä esteettisestä, moraalisesta että ekologisesta näkökulmasta.

Jos rakentamisen hiilijalanjälki laskettaisiin mukaan myyntiesitteeseen, se taatusti herättäisi ostajien ajattelua ja muuttaisi ostokäyttäytymistä. Hiilijalanjäljen näkökulmasta puuasunto on kolmasosan parempi kuin vastaava betoniasunto. Hiilikädenjäljen, eli positiivisten ilmastovaikutusten näkökulmasta puurakenteinen asunto on kaksi tai kolme kertaa parempi kuin betonirakenteinen. 

Jo nyt tiedämme, että kiinteistöt, joilla on huono energialuokka, eivät käy kunnolla kaupaksi ilman merkittävää energiaremonttia. 10–15 vuoden päästä ei enää riitä, että rakennus on energiatehokas, vaan myös rakennuksen materiaalitaseen ja hiilen varastointikyvyn täytyy olla kunnossa.

Jotta voidaan maksimoida puurakentamisen hyöty ympäristölle, tarvitaan kaikkia puusta saatavia rakennusmateriaaleja: kevyitä puurankarakenteita sekä laadukasta massiivipuuta. Massiivipuu, kuten ristiinlaminoitu CLT-levy ja hirsi varastoivat hiiltä pitkäksi aikaa, mikä on välttämätöntä ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Rakennuksen rungossa taas puu on yleensä käytössä pitkään, pidempään kuin esimerkiksi lattioissa tai väliseinissä.

Kun rakennusalan hiilijalanjälkivaatimukset kasvavat, tasoittuvatko puurakentamisen kustannukset betoniin nähden? 

Betoni- ja sementtituoteteollisuus on lähtenyt ansiokkaasti kehittämään nykyistä ekologisempaa sementtiä, joka on merkittävästi kalliimpaa kuin tavallinen sementti. Jos ja kun betonilta aletaan vaatia samantasoista hiilijalanjälkeä kuin puulta, ei hintaeroa ole pian lainkaan. Silloin ratkaiseviksi tekijöiksi ostopäätöksissä nousevat tarjooma, asiakaslupaus sekä tarinat materiaalien ja rakennusten taustalla.

SEPPO JUNNILA

●       Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professori 

●       Parhaillaan työn alla:

Tutkimus siitä, miten puurakentamiselle saataisiin vihreän rahoituksen luokittelu sen sijaan, että hankkeen hiilijalanjälki ja ekologisuus pitää tapauskohtaisesti varmentaa.

●       Millaisessa rakennuksessa asut?

”130 vuotta vanhassa hirsirakennuksessa noin 30 kilometrin päässä työpaikalta. Pääsyy nykyiseen asumismuotooni ovat perhepolku ja suvun rasitteet, mutta talo tuottaa myös mielihyvää. Vanhasta hirsitalosta on sekä paljon iloa että paljon vastuuta.”