Mäntysahatavara

Suomen metsäpinta-alasta noin 65 % on mäntyvaltaista, ja mänty onkin yksi käytetyimmistä puumateriaaleista erityisesti Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Mäntytukki sopii erityisen hyvin monenlaisiin rakennus- ja sisustusprojekteihin sen korkean sydänpuuosuuden, tasalaatuisen ulkonäön, tiiviiden vuosirenkaiden ja tasaisen kosteuden ansiosta.  

Mäntyä käytetään muun muassa sisustukseen, puusepäntuotteisiin, rakentamiseen, ikkunoiden ja ovien valmistukseen, veneenrakennukseen, käyttöesineiden raaka-aineeksi sekä hirsi- ja pakkausteollisuuden raaka-aineeksi.  
 
UPM Timberillä mäntysahatavaraa tuotetaan Alholman sahalla Pietarsaaressa, Kaukaan sahalla Lappeenrannassa sekä Korkeakosken sahalla Juupajoella.  

Mäntytukin edut

Mäntyä on helppo käsitellä, maalata ja liimata. Puuaineksen tasaisesti jakautunut pihka tekee puun pinnasta höylättäessä silkkimäisen sileän. Tämä ominaisuus suojaa puuta kosteudelta ja kuumuudelta. Mäntytukin vaalea pintapuu erottuu selkeästi sen tummemmasta sydänpuusta. Sydänpuu on luonnostaan lahonkestävää, eikä se läpäise vettä.
 
Mäntysahatavaraa valitessa on tärkeää ottaa huomioon puulajin ominaisuudet, ja sen soveltuvuus käyttötarkoitukseen. Asianmukainen käsittely ja suojelu ulkoilman vaikutuksilta ovat avainasemassa, jos puuta käytetään ulkotiloissa.

Tiesitkö tämän Suomen metsien yleisimmästä puusta?  

Mänty (Pinus sylvestris) on Suomen metsien yleisin puulaji, ja se kasvaa yleensä 15–30 metrin korkuiseksi. Puun kellanruskeat ja kartiomaiset kävyt kasvavat 1–3 kappaleen ryhmissä ja kypsyvät tavallisesti toisena vuotena kukinnan jälkeen. Männyn neulaset ovat 30–60 mm pitkiä ja kasvavat pareittain. Suomessa männystä käytetään myös nimityksiä honka ja petäjä. 

Männyllä on leveän kartiomainen latvus, ja rungon tyvi on ruskeanharmaa. Vanhoihin puihin muodostuu paksua kilpikaarnaa, joka suojaa mäntyä muun muassa metsäpaloja vastaan. Rungon yläosa on punertavan ruskea, ja sahalle päätyessään männystä aletaankin puhua redwoodina eli punaisena puuna. 

Kuivien kankaiden puulaji mänty vaatii paljon valoa menestyäkseen. Männyllä on selvät oksakiehkurat, eikä sillä ole välioksia kuten kuusella. Syvälle maahan ulottuva paalujuuri tekee männyistä erityisen kestäviä myrskyjä vastaan. Viljellyissä taimikoissa hirvi, hyönteiset ja myyrät tekevät männylle vahinkoja, mutta yleisesti ottaen mänty kestää hyvin tuhoja. 

Tavallisesti mänty elää 200–300-vuotta, mutta Lapissa voi nähdä jopa 800 vuoden ikäisiä aihkimäntyjä. Kelot, eli pystyyn kuivuneet männyt, ovat arvostettuja rakennusmateriaaleina hirsimökeissä ja kelohonkaesineissä. Männyn pitkäikäisyys ja kestävyys tekevät siitä tärkeän osan suomalaista metsämaisemaa, teollisuutta ja kulttuuria.